Sukututkimus

Keitä Suomen Gajewskit ovat?
 

Suomessa sukujuurensa omaavat Gajewski-suvun jäsenet ovat kaikki lähtöisin Laurentius Feodorov Gajewskin isästä, jonka etunimi oli Feodor (puolaksi Theodor). Pala palaselta tämän alkuaan puolalaisen aatelissuvun yhden haaran siirtyminen Pietarin, Poltavan läänin ja Puolan Galician kautta Suomen Karjalaan on pystytty jäljittämään aina 1600-luvun lopulle saakka. 

Sukuseura on todentanut Laurentius Feodorov Gajewskin ja hänen vaimonsa Irina Andrejevan (os. Voivalin) kaikkien lasten syntymätodistukset Suojärven ortodoksisen seurakunnan venäjänkielisistä Metrikka-kirjoista alkaen heidän esikoisestaan Petteristä (Pjotr, Petr). Hänen syntymänsä on kirjattu 4. heinäkuuta 1831. Kaikkien lasten tiedot löytyvät Raili Kajasteen esitelmästä elokuun 2014 sukutapaamisessa.

Laurentius toimi Suojärven Annantehtaan rautaruukin isännöitsijänä sekä samalla edusti myös nk. Salmin lahjoitusmaita (ks. Bulletin #2 jäsensivuilla), jotka tsaari Aleksanteri I lahjoitti kreivitär Anna Alekseevna Orlova-Tsetsemenskajalle. Kreivitär myi maat 1825 pietarilaiselle kauppiaalle Gromoville. Vuodesta 1843 aina kuolemaansa asti 1866 Laurentiuksella oli myös Sortavalan kauppiasoikeudet. Lisäksi hänellä oli Laatokalla kauppalaivat Laurentius I ja II. Hän osallistui Engelin suunnitteleman Suistamon ortodoksikirkon rahoitukseen yhdessä Gromovin veljesten kanssa. Karjalaan Laurentius siirtyi Pietarista, jonne oli tullut veljensä, salaneuvos ja korkeimman hovin kunniahenkilääkäri, Semen Fedorovich Gajewskin (1778-1862) jäljissä.

Laurentiuksen lapsista toistaiseksi tarkimpia tietoja on löytynyt Petteristä, Mariasta ja Vladimirista sekä heidän jälkeläisistään. Yksittäisiä tietoja löytyy muistakin lapsista.

Olemmeko aatelisia?

Venäjän tiedostoista löytyy mm. seuraava kuvaus: Gajewskit ovat liettualais-venäläinen aatelissuku, alkuaan 1600-luvun alusta ja rekisteröity seuraavien läänien sukutaulujen VI-osaan (=vanha aateli): Vitebsk, Podolsk, Volynsk ja Vilensk. Kahden viimeisen osalta vanha aateluus on hylätty riittävien todisteiden puutteessa. Lisäksi löytyy vielä kaksi Gajewskien myöhempää sukua Khersonin ja Tsernikovskin lääneissä.

Venäjän valtion arkiston Senaatin Heraldiikan osaston asiakirjoista on löytynyt tieto, että sukumme kirjattin 17. joulukuuta 1787 Poltavan / Hartovan läänien aateliskokouksissa VI-osaan (vanha aateli)

Jos suvun legenda, Gajewski von Golu(b)tzoff,  pitää paikkansa niin Goluchów’in Linna, joka oli Ossolinski / Leszczynski -suvun päälinna aina 1850-luvulle voisi olla paikka, josta Puolasta siirryttiin Puolan Galician kautta Harkovaan ja Poltavaan Ukrainaan. Nykyisin linna toimii museona. Viimeinen Puolassa syntynyt Suomen sukuhaaran esi-isä olisi näin Ivan (Jan) Gajewski, syntymävuosi ehkä jossain 1650-1680 riippuen siitä, minkä ikäinen hän oli kun siirtyi Puolan kuninkaan Hetmanin Samoilovichin kanssa Harkovan rykmenttiin. Jan Gajewski oli lähtöisen Poznanin alueelta (puolaksi Województwo) ja kuului Puolan aatelistoon eli "szlachta, rodzina rycerska". Suku on ensimmäisen kerran kirjattu vuonna 1394.

Sukututkimuksen seuraavat vaiheet

Tärkeimpiä tavoitteita on selvittää

• missä Laurentius ja Irina vihittiin
• tarkennukset sukuhaaran jäsenistä vv. 1700-1890 Ukrainassa ja Pietarissa
• selvitykset Ivan (Jan) Gajewskin sukujuurista Puolassa 1400-1600 -luvuilla
• Lisäksi etsitään lisätietoja kaikista sukulaisista liittyen Laurentiuksen ja Irinan jälkeläisiin.

Toivomme, että mahdollisimman moni osallistuisi sukututkimuksen tekoon ja "hakuammuntaan", jotta saisimme lisätietoa suvun vaiheista ja pääsisimme tutkimuksessa eteenpäin. Sukututkimuksen tekoon on myös mahdollista saada avustusta sukuseuralta. Sukututkimusta aloitteleville löytyy tämän sivun lopusta hyvät ohjeet, jotka on koottu joulukuun 2014 Gajewski tiedotteesta.

Sukuseuran jäsenet ovat toimittaneet jäsenrekisteriin tarkennettuja tietoja omasta sukuhaarastaan. Tietoja voi toimittaa tällä sivulla. Mahdollisen sukukirjan julkaisun yhteydessä lupa kaikkien alle 100 vuotta vanhojen tietojen käyttöön tarvitaan kultakin jäseneltä.